Rullasimme Utsjoen keskustaan jo kahden maissa (matkalla oli muuten huikeita maisemia!) ja tuumimme, että vähän pidemmälle voisi vielä polkea. Aika olisi muuten voinut tulla vähän pitkäksi Utsjoen keskustassa hengaillessa. Ajattelimme suunnata Nuorgamiin, yöpyä siellä ja aamulla siirtyä Norjan puolelle joen yli.
Kysäisimme kuitenkin huoltoaseman pihassa tapaamaltamme mieheltä, kummalla puolella Tenojokea tiet ovat paremmat. Hän muisteli Norjassa olevan paremmat asvaltit, mutta huomautti, että Nuorgamissa ei ole siltaa, vaan siltavaihtoehdot ovat Utsjoella ja Tanassa Norjassa. Kun kerroimme olevamme Tanaan päin menossa, hän lausui kohtalokkaat sanat: "No sinnehän on kuutisenkymmentä kilometriä, kyllähän te sinne polkaisette!"
En tiedä minkä verran tämä herra oli itse pyörän päällä aikaa viettänyt, mutta olisin kyllä mieluusti nähnyt hänet mukanamme "polkaisemassa" Tanaan. Ensinnäkin meillä oli jo alla melkein 90 kilometrin matka Utsjoelle. Toisekseen Tanaan oli 69 km, ei 60. Kolmannekseen käytännöllisesti katsoen koko matkalla oli kova vastatuuli. Neljännekseen Norjan puolella, jonne siis menimme heti Utsjoelta, välillä myös satoi.
Totesin jo retken alkupuolella, että välillä pyöräily on itsessään hauskaa, välillä taas hupi syntyy itsensä voittamisesta. Tänään kysymyksessä oli Utsjoelta eteenpäin selkeästi jälkimmäinen. Mutta nyt kun hetken päästä ryömin makuupussiin ja siirryn katselemaan unia ollaan joka tapauksessa hupivaiheessa. Ja selkeästi Norjassa!
Kaisa
1 comment:
Tulvako se Nuorgamin sillan on sitten vienyt, vai muistanko minä väärin? Epäilen kuitenkin, et huoltsikan mies on juksannut... http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorgam
Post a Comment