Noin tunnin ajon jälkeen pysähdyimme. Taukopaikka oli mitä mukavin, aurinko paistoi lähes kirkkaalta taivaalta, ja retkipöytäkin oli asetettu käyttöömme.
Itse en voinut kuitenkaan paussin aikana rentoutua, kun koko ajan piti pitää Kaisaa silmällä, niin ettei hän olisi livahtanut käsittelemään puutavaraa.
Leka
No comments:
Post a Comment